(PAINOTAMME ETTÄ HYÖDYT ENITEN ALLA OLEVISTA OHJEISTA KUN TUTUSTUT NIIHIN ENNEN KUIN ALAT SUUNNITTELEMAAN PAINETTAVAA KUVAASI)
Tiedosto on tietenkin se digitaalisessa muodossa oleva aineistosi, jonka voit toimittaa meille helpoiten esim. lähettämällä sen sähköpostin liitetiedostona.
Millä ohjelmalla minun kannattaa aineisto kasata?
Meille käy hyvin esim. Pdf, Eps, Corel, Illustrator, Freehand, Tif-kuva, Jpg-kuva, Photoshop Psd...
Pdf on tiedosto, jonka saa nykyään aikaiseksi useastakin eri ohjelmasta. Tsekkaa oman ohjelmasi "Tallenna nimellä" tai "Export/Vie" -komennoista tarkemmin, löytyykö siellä mainittuna Pdf. Jos löytyy - anna palaa. Pdf voi sisältää sekä kuva-aineistoa että vektorigrafiikkaa.
Corel, Illustrator ja Freehand on siitä käteviä, että niillä kasatut jutut ovat useimmiten sitä vektorigrafiikkaa. Silloin ei tarvitse juuri murehtia pikseleistä tai resoluutioista. Näistäkin ohjelmista saat luotua yllä mainitun Pdf-tiedoston.
Tif, Jpg ja Photoshopin muut tiedostomuodot
ovat "kuva-aineistoa". Nyt pitääkin sitten jo tajuta jotain. Kuva-aineistolla on aina tarkkuus, jota mitataan resoluutiolla. Esim. alla kuvatun esimerkin mukaisesti sinulla on hieno kuva jonka leveys on 15cm ja korkeus 15cm. Olet antanut kuva-aineiston tarkkuudeksi 300 pikseliä tuumaa kohden:
300 pikseliä tuumalle ei ole meille minimivaatimus. Jos osut edes 200-300 välille niin voit olla huoleti. Kannattaa miettiä siten, että jos haluat paitaan 15x15 cm -kokoisen painatuksen, niin sitten vaan aloitat laatimaan kuvaasi oikeassa koossa. Eli 15x15 cm.
Mitä tapahtuu jos en ole ollut noista tietoinen ja vahingossa kasannut hienon kuvani huonommalla tarkkuudella tai vain 5 cm leveänä?
Voipi käydä huonosti kuvasi kanssa. Meillä on joskus keinomme saada huonosta hyvää, mutta vain joskus. Jos kuvallasi on matala tarkkuus ja sitä joudutaan venyttämään huomattavasti suurempaan kokoon painatusta varten, kuvasi saattaa näyttää tältä:
(Kuten arvaat, yllä olevan näköistä kuvaa emme voi lähteä painamaan.)
Onko eri tarkkuuksilla sitten todella niin iso ero?
Kyllä on.
Alla olevasta kuvasta näet kaksi kuvaa, toinen riittävällä tarkkuudella ja toinen ei. Luonnollisesti toisen voi painaa ja toisen ei:
Mikä se rasteri sitten on?
Rasterikuvio on sama ilmiö kuin jos katsot esim. sanomalehtikuvia oikein tarkasti. Huomaat että kuva muodostuu eri kokoisista pisteistä joita kauempaa katsottuna ei siis "näe".
Milloin rasteria tarvitaan?
Silloin jos tehdään samalla painovärillä paitaasi eri asteisia sävyjä. Jos mustaan paitaasi painetaan 100% väripeitolla (kompaktivärinä) valkoisella värillä kuvio, näkyy se silloin tasaisena väripeittona paidassa puhtaana valkoisena. Jos haluat että samassa kuvassa on myös haaleampiakin valkoisen painovärin sävyjä (jotka simuloivat harmaansävyjä), silloin me käytämme rasterointia.
Haaleampi sävy painoväristä näyttää kaukaa juuri haaleammalta:
Läheltä katsottuna kuva kuitenkin koostuu pienistä pisteistä:
Kankaalle painettaessa emme ikävä kyllä pääse yhtä tarkkaan jälkeen kuin esim. sanomalehdissä. Jos sinulla on mielessä jotain erikoista, ole hyvä ja ota yhteyttä niin voidaan miettiä tarkemmin kuinka kuvasi olisi paras painaa.
Ja oliko kompaktiväri juuri se ettei siihen tule noita typeriä pisteitä?
Kyllä vaan. Yllä oleva kuva terävänä ja täysvärisenä näyttää siis tältä:
No niin, nyt siis tiedätkin jo kaiken tarpeellisen mitä normaaleihin painotöihin tulee. Jos ilmeni jotain kysyttävää tms niin älä epäröi ottaa yhteyttä ja kysyä. Ei ole mitään ikävämpää kuin hieno kuva johon olet kuluttanut paljon aikaa ja joka ei välttämättä sovellukaan painotarkoituksiin.
